Kevät joka kesti vain hetken / Spring that lasted only a while

Oli hiirenkorvat ja ihana hohtava, uusi vihreä. Oli metsät täynnä vuokkoja ja linnunlaulua. 

/ There were little leaves and that lovely shining new green. There were forests full of wood anemones and singing birds. 

Oli ensimmäiset hetket ilman takkia ja sitten ilman villapaitaa, ilman pitkiä housuja ja sukkia.  Oli lämpö mikä tuntui niin oudolta, niin hyvältä. 

/ There were the first moments without a jacket and then without a cardigan, without long trousers and socks. There were warmth that felt so strange, so good. 

Oli valoa - ihan omaa keväistä valoa. Kirkasta ja herättävää. 

/ There were light - spring's very own light. Bright and awaking. 

Oli yhtäkkiä kiire tehdä kaikki pihatyöt ja istutukset ja ostaa lisää kukkasia ja tehdä suursiivous ja olla ihan koko ajan ulkona ja nauttia jokaisesta hetkestä. No - osa pihatöistä ja istutuksista (suursiivouksesta puhumattakaan!) on vieläkin tekemättä, ei sitä vain ole malttanut eikä ehtinyt. Olen keskittynyt siihen nauttimiseen enemmän. 

/ There were suddenly hurry to do all kinds of gardening stuff and plant flowers and buy more flowers and make a huge cleaning and be outside all the time and enjoy every moment. Well - some planting and gardening are still unfinished, not the mention the big cleaning. I just haven't dared or had enough time. I've focused more on the enjoying-part. 

Kevät. Lempi vuodenaikani. Niin lyhyt ja katkeransuloinen ja voimakas ja kutkuttava. 

/ Spring. My favorite time of the year. So short and bittersweet and powerful and tingling.