Kun heräät tyhjällä leirintäalueella puoli neljältä yöllä pissahätään ja ulkona on taika-sumu - no, ei voi muuta kuin vaihtaa äkkiä vaatteet, napata kameran ja jalustan ja lähteä hiippailemaan rantaan. Oli aivan älyttämän kaunista! Aurinko oli hiljaa nousemassa, kylmä yö vaihtumassa viileään aamuun ja sumu tanssimassa järven päällä. Yksi lempihetkistäni reissussa.
/
When you wake up and need to pee at 3.30 am in an empty camp site and there's a magical fog outside, well, you have no choice than quickly change your clothes, crab a camera and stand and sneak into the shore. It was absolutely amazing! Sun was slowly rising, cold night was turning into a cool morning and the fog was dancing over the lake. One of my favorite moments in our trip.
Karhunpesäkivellä Inarissa.
/
At Bear's Den Stone in Inari.
Reissuissa pitää aika usein tehdä kompromisseja, etenkin kun on monta muuttujaa matkassa. Tällä kertaa reissasimme pienemmällä retkeilyautolla jossa mahtui nukkumaan kaksi ja mukana oli lisäksi teltta. Tämä yhdistelmä toimi monessa paikassa niin että nukuimme miehen kanssa autossa ja tytöt teltassa, mutta hankaloitti leiritymistä ja pysähtymistä yllättävän paljon verrattuna pelkkään asuntoautoon.
Kuva on jostain päin Itä-Suomea, p i t k ä n päivän jälkeen. Sopivaa yöpaikkaa ei vain meinannut löytyä ja matkan varrelle sattuneet leirintäalueet olivat surkeita. Lopulta päätimme jäädä seuraavalle leirintäalueelle, oli se millainen hyvänsä. Oli ilta ja nälkä ja väsy. Paikka ei todellakaan ollut kummoinen mutta illasta tuli lopulta hyvä. Tehtiin ruokaa, pelattiin, istuttiin omalla "terassilla" pitkälle iltaan ja nukuttiin oikein hyvin. Aina ei ole täydellistä mutta se on parasta kun siitä ei-täydellisestä tuleekin jotain oikein hyvää.
/
We always have to make some compromises on our trip, especially with so many people & dogs and all. This time we were traveling with a smaller camping van where two people could sleep and then we also had a tent with us. This combination worked in many places so that we slept in the car with husband and the girls slept in the tent - but it did made it quite more difficult to camp and stop than if we had a "real" camper van. Picture is from somewhere east Finland after a l o n g day. We just couldn't find a proper place to stay a night and all the camp sites we saw were awful. Finally we decided that we'll just stop on the next camp site, no matter what it is. It was evening, we were hungry and tired. That place really wasn't that great but the evening ended up good. We made some late night dinner, played games, sat long on our own "terrace" and slept well. It isn't always perfect but it's the best when the non-perfect becomes something really good.
Elli täytti reissun aikana 9 vuotta! Tässä upea synttärikakku :) Synttäripäivä oli kyllä sellainen ei-voi-olla-totta-päivä, oikeastaan jo sitä edeltävä oli. Ajoimme Kuusamosta Inariin asti, mielessä tietty upea paikka minne voisimme jäädä vaikka muutamaksi yöksi. Säätiedotus lupasi lämpöä ja aurinkoa ja kaikki oli hyvin. Mutta Inarissa oli kylmää ja harmaata ja haaveidemme paikkaan ei enää päässyt. Se pilasi fiilikset pitkäksi aikaa. Lopulta löysimme rauhallisen paikan metsästä jyrkän rannan läheltä minne pistimme leirin pystyyn. Alkoi tuulla ja sataa, ilma viileni. Mies siirteli autoja ja telttoja älyttömässä tuulessa mikä yltyi yltymistään. Söimme surkean iltapalan ja kökötimme pienessä autossa ja aamulla heräsimme aikaisin, aivan yhtä kylmään ja surkeaan säähän kuin mitä illalla oli ollut. Ei merkkiäkään luvatusta auringosta tai lämmöstä. Parin raivokohtauksen ja puhelun ja syvään hengittelyn jälkeen meillä oli sille päivälle majoitus Kaunispäällä ja parempi tunnelma. Purimme leirin ja suuntasimme takaisin alaspäin. Kiire ei ollut joten katselimme paikkoja ja löysimmekin vaikka mitä hienoja rantoja ja sopukoita. Pysähdyimme Karhunpesäkivellä ja myöhemmin ostimme kassikaupalla herkkuja. Majoitus oli pieni ja ihana mökki melkein Kaunispään huipulla - ai että sitä lämmön ja tilan tuntua, isoa sänkyä, juoksevaa vettä, saunaa! Siellä tehtiin Ellille kunnon kakku, katsottiin elokuvia ja vain levättiin. Se teki hyvää.
/
Elli turned 9 years on our trip! Here's the marvelous birthday cake :) The birthday-day itself was a real you-got-to-be-kidding-me-day, actually the day before was like that too. We drove from Kuusamo all the way to Inari, thinking about staying in one particular gorgeous place where we could stay for couple nights. The weather forecast promised warmth and sun and all was good. But it was cold and grey in Inari and you couldn't go into our dream-place anymore. That kind of ruined our feelings. Finally we found a peaceful place from a forest near a steep shore, where we put up our camp. The wind got stronger, air cooled down and it started to rain. Husband moved cars and tents around in that crazy wind that just got stronger and stronger. We ate a lousy evening snack and sat in our little van and the next morning we woke up early in a cold and miserable weather. No sign of that promised sunshine or warmth. After some rampage and few phone calls and breathing deep we had an accommodation for later that day in Kaunispää - and a better mood. We took down our camp and headed back down. We didn't have any rush so we looked around and find all kinds of gorgeous beaches and places. We stopped by at Bear's Den Stone and bought bags full of treats later. We had a small and lovely cabin almost on top of Kaunispää - oh the warmth and feeling of space, big bed, running water, sauna! We made a proper cake for Elli there, watched movies and just rested. It felt good.
Käsittämättömän väristä ja kirkasta vettä Hossassa.
/
Unbelievable colored and clear water in Hossa.
Kävelin koirien kanssa Hossan leirintäalueelta toiselle puolelle lahtea, ihan omalle yksityiselle rannalle. Oli reissun kuumin päivä, täydellinen kivaan kävelyretkeen ja omaan rantaan. Siellä ei ollut muita kuin porojen jälkiä ja niissä riittikin haisteltavaa.
/
I walked from our campsite to other side of the bay, on to our own private beach. It was the hottest day on our trip, perfect for a nice walk and own beach. There were nothing else than reindeer tracks on that beach and that was more than enough to sniff.
Sateenkaari kupissa. Matkalla nähtiin paljon sateenkaaria, tämä oli niistä ensimmäinen ensimmäisenä iltanamme.
/
Rainbow in a cup. We saw lot's of rainbows on our trip, this was the first one on our first night.
Hossa sai hymyilemään. Pohjoisen pyörähdyksen jälkeen ajoimme Hossaan missä vietimme koko loppu reissun. Ensin olimme muutaman yön Hossan Lumo-leirintäalueella. Keli oli vihdoin lämmin, leirintäalue kiva ja koko ympäröivä kansallispuisto olivat niin kauniita ja täynnä tekemistä. Pyöräilimme, meloimme, kävelimme ja seikkailimme autollakin.
/
Hossa made me smile. After that rather quick visit to north we drove to Hossa where we stayed the rest of our vacation. First we spend few nights at Camping Hossan Lumo. The weather was finally warm, the campsite was nice and the whole national park around us was just so beautiful and full of activities. We biked, canoed, walked and adventured by car too.
Ihania, pitkiä ja rauhallisia aamupaloja Hossan Hoikassa, viimeisessä majapaikassamme. Tämä oli aivan Hossan Lumon vieressä mutta täysin omassa rauhassa - nimittäin omassa saaressa.
/
Lovely, long and calm breakfasts in Hossan Hoikka, our last accommodation. This was right next to Camping Hossan Lumo but had it's perfect own peace - it was in an island.
Tämä kaveri oli iltapalalla järvessä Hossassa, koska miksipä ei.
/
This fellow was having his evening snack in a lake in Hossa because why not.
Mies löysin Hossan Hoikan sattumalta ennen lomaamme ja varasi meille kolme yötä sieltä loman loppuun. Saaressa on vain tuo yksi mökki ja se oli aika upea paikka, pieni kapea saari Hossanjärvellä. Sinne on noin 300 metrin soutumatka, juomavesi pitää tuoda itse mutta sähköt löytyy. Saareen pääseminen oli tietenkin taas aikamoinen hässäkkä niin kuin meiltä olettaa saattaa :) Aamupäivällä, purettuamme leirin Hossan Lumosta, lähdimme käymään Kuusamossa kaupassa mihin vierähti muutama tunti. Sieltä palasimme takaisin Hossan retkeilykeskukseen hakemaan avainta ja juomavettä mökille. Autosta sattui tietenkin hajoamaan startti mikä sinänsä on melko tärkeä osa..:) Oli perjantai-iltapäivä ja uutta osaa ei olisi saanut mistään - eikä asialle olisi silti oikein voinut tehdä mitään. Mies on autovelho joten matkamme ei onneksi päättynyt siihen - auton sai käyntiin mäkilähdöstä mutta ei tasaisella. Eli peukut pystyyn ettei auto sammuisi mitenkään vahingossa matkalla retkeilykeskukselta Hossan Hoikan parkkipaikalle. Sinne päästiin - mutta autoa ei voinut jättää sinne sillä parkkipaikka oli aivan tasainen. Auto käynnissä purettiin kaikki mahdolliset tavarat ulos ja sateessa tietenkin koska juuri silloin alkoi satamaan ja kovaa. Oli peittoa ja tyynyä, vaatekassia ja ruokakassia ja litroittain vettä jotka sitten peitettiin parin viltin alle ettei kaikki kastuisi pilalle. Me jäimme venerantaan kasan viereen sateeseen odottemaan kun mies lähti autolla etsimään mäkistä parkkipaikkaa - helppo nakki. Jonkun ajan kuluttua mies tuli paikalle pyörällä - parkkipaikka oli löytynyt. Sitten ei muuta kuin pyörä lukkoon ja piiloon pusikkoon ja kamat kiikkerään veneeseen mikä piti ensin äyskäröidä tyhjäksi. Nyt harmittaa etten ottanut lastistamme kuvaa, silloin ei paljon naurattanut mutta oli se näky! Pieni soutuvene laitoja myöten täynnä tavaraa, siinä päällä kolme tiibetinspanielia ja kolme ihmistä pienissä koloissa ja mies soutamassa. Lisäksi ranta oli niin matala että vene otti siinä lastissa pohjaan ja kahlasimme pitkän matkaa sitä työntäen, sateesta jo litimärkinä. MUTTA. Vene ei kaatunut, kukaan ei hukkunut ja pääsimme turvallisesti Hossan Hoikan rantaan. Mies meni heti laittamaan saunaan ja takkaan tulet sillä välin kun tyhjensimme veneen tyttöjen kanssa ja levitimme kaiken kuivumaan. Sitten kaikki olikin ihan hyvin. Oli lämmintä ja kuivaa, tehtiin ruokaa, saunottiin, katsottiin elokuvia ja syötiin kastuneita irtokarkkeja. Kunnon seikkailu.
/
Husband found the Hossan Hoikka place just by chance before our holiday and reserved three nights from there in the end of our vacation. There's only that one cabin in that island and it was quite amazing place, little narrow island in the Hossa Lake. It's about 300 metres away from the shore and you have to row there and also take your own drinking water - but it has electricity. Getting into the island was a real hustle of course, what else could you wait from us :) On that day, after we took out the camp in Hossan Lumo, we drove to Kuusamo for grocery shopping and it took couple hours. There we came back to Hossa visitor center to get the key & water to the cabin. But of course the starter motor from our car broke down and it's quite an important part..:) It was Friday afternoon and you just couldn't get a new part nowhere - and still there was really nothing to do. Husband is a car-wizard so luckily our trip didn't end there - he could start the car in a hill but not in flat surface. So thumbs up that our car wouldn't die by accident on our way to the cabin. We managed to get there but couldn't leave the car there as the parking place was just flat. Well, without turning off the car, we unpacked everything we'd possible need and of course it just started to rain a lot in that moment. There were blankets and pillows, cloth-bags and food-bags and litres of water which we then covered with blankets so they wouldn't all get soaking wet. We stayed at the shore in the rain next to our stuff-pile while husband went looking for a place to park that would be in a hill - oh, piece of cake. After some time he came back by bike - he had found a parking place. Then he locked the bike and hid it into a bush and all we had to do was put all our stuff into bit unsteady boat which we first had to bail out from water. Now I'm bit sad I didn't take any pictures from our load as it wasn't funny back then but boy it must have looked crazy! Little rowboat full of stuff, three Tibetan spaniels on top of that and us three in little holes where we just fitted and husband rowing. In addition the shore was so shallow that with all that stuff in it, the boat would hit the bottom so we had to wade in the water & push the boat, already soaking wet from the rain. BUT. The boat didn't fall, no-one didn't drown and we managed to get safely into the shore of Hossan Hoikka. Husband went to put fire in to the sauna & fire place right away while we emptied the boat with girls and put everything to dry. Then everything was all good. It was warm and dry, we made dinner, went to sauna, watched movies and ate wet candies. A real adventure.
Elli haaveilemassa laiturilla. Hossan Hoikka oli yksi Ellin lempipaikoista reissussa eikä vähiten oman rannan ja kirkkaan veden vuoksi. Sieltä kyllä harmitti lähteä vaikka juoksevaa vettä olikin jo vähän ikävä :) Viimeisenä aamuna siivosimme mökin ja pakkasimme taas veneen ja mies souti rantaan. Pyöräkin oli vielä tallella pusikossa ja mies lähti sillä kokeilemaan saako autoa käyntiin sillä välin kun purimme veneen. Jonkin ajan kuluttua kuului tuttu ääni ja uskollinen automme huristi parkkipaikalle. Pakkasimme auton ja sanoimme heipat Hossalle ja aloitimme 700 kilometrin matkan kotiin. Matka itsessään on jo aika raskas, nyt vain pitäisi koittaa selvitä oikeastaan ilman pysähdyksiä - tai ainakin saada auto pysymään käynnissä tai löytää mäkinen paikka mistä päästä taas lähtöön. Helppoa, heh. MUTTA. Selvittiin siitäkin. Ensimmäisen hyvin pikaisen vessapysähdyksen ajan auto oli käynnissä, samoin toisen ja lopulta, jo paljon lähempänä kotia uskallettiin sammuttaa auto ja pitää pidempi tauko. Illalla oltiin kotona ja kaikilta pääsi varmaan maailman suurin huokaisu helpotuksesta. Kerrankin tuntui oikeasti hyvältä tulla kotiin. Nyt oli seikkailtu tarpeeksi :)
/
Elli dreaming on a dock. Hossan Hoikka was one of Elli's favorite places and not only because of the own beach and clear water. We were sad to leave there, though I did miss running water a bit :) On the last morning we cleaned the cabin and packed the boat again and husband rowed into the shore. Bike was still in its place in the bush and husband went to try if the car would start while we unpacked the boat. After some time we heard a familiar sound and our faithful car rushed to the parking place. We packed the car, said byes to Hossa and started our 700 km drive to home. The drive itself is quite heavy, now we just had to get it done basically without stopping - or at least keep the car on or find a place with a hill when we'd stop. Easy, hah. BUT. We managed that too. On our first & second, super quick pee-breaks the car was on and then finally, a lot closer to home we dared to turn off the car and take a longer break. In the evening we were home and I think we all sighed the biggest sight of relief. For once it actually felt good to come home. We had adventured enough now :)
Sellainen seikkailu Suomessa viime kesänä. Oli ihanaa ja erilaista ja tuli opittua paljon kaikenlaista. Oli kylmää ja sateista ja paljon huonoja hetkiä - mutta onneksi enemmän kaikkea hyvää. Niin kauniita paikkoja ettei viileys haitannut, niin ihania päiviä ja pieniä seikkailuita etteivät huonot hetket haitanneet.
/
That kind of adventure in Finland last summer. It was lovely and different and we learned a lot. It was cold and rainy and lot's of bad moments - but luckily more everything good. So beautiful places that the cold didn't bother, so lovely days and little adventures that the bad moments didn't bother.
