Sydänkäpyseni / My sweetheart

..on tasan kaksi ja puolivuotias. Tuntuu uskomattomalta ja vähän pelottavaltakin. Aika menee niin nopeasti..liian nopeasti! Mutta tuntuu hyvältäkin. Ihana pieni pörröpääni on jo niin iso! Ja silti kuitenkin vielä niin pieni. Ja kaikesta kiukuttelusta ja uhmasta huolimatta maailman rakkain ja tärkein. 

Tänään ollaan herkuteltu mansikkakiisselillä,leikitty vihdoin järjestetyillä leluilla (mikä piristi leikkejä kivasti) ja pahvilaatikkomajalla,mikä sortui äsken (voi surkeutta),käyty pitkästä aikaa pitkällä kävelyllä,lueskeltu ja hassuteltu. Muutama huonekalukin vaihtoi paikkaa,ei ehkä pysyvästi mutta hetkeksi ainakin. Se piristi minua samalla lailla kuin järjestetyt lelut piristivät lasta. Ja kun pakettiauto saadaan kuntoon,meille tulee vähän lisää järjesteltävää. (toivottavasti pian!)

..is exactly two and a half years old. Feels unbelievable and a bit scary too. Time goes so fast..too fast! But it feels good too. My lovely little furry-haired girl is already so big! But at the same time so small. And despite all the tantrums and this negative age,she's the most important and the dearest of all. 

Today we've been feasting with strawberry-kissel,played with finally rearranged toys (which really cheered up the plays) and with the cardborad-hut,which collapsed a moment ago (what a misery),went for a long walk (first one since ages),read and had fun. Few furnitures changed their places too,maybe not for permanently but at least for a while. It cheered me up same way as the rearranged toys cheered up P. And when our van gets fixed,we'll have to do some more rearranging here. (hopefully soon!)