Pages

maanantai 27. kesäkuuta 2011

Kotona taas / Home again

Miten nopeasti viikko menikään! Ja miten omistuista onkaan olla taas kotona. Arki palasi heti omiin uomiinsa,ihan kuin ei oltaisi edes oltu missään. Mies lähti töihin ja minulla on sata asiaa hoidettavana. Matkasta muistuttaa enää vain valtava pyykkivuori ja kasa simpukoita pöydällä. Kotikin tuntuu liian isolta ja avaralta. On ikävä merta ja pientä hämärää mökkiä.

Oh,how fast the week passed by! And how weird it feels to be home again. Everything is almost back to normal and it's like we've never been anywhere. E. went to work and I have lot's of things to do. Only a huge pile of laundry and seashells on the table reminds about our trip. Home feels too big and spacious. I miss the sea and the little dusky cottage.

6 kommenttia :

  1. Tervetuloa takaisin! Vaikka matkalla on mukavaa, niin minusta kotiin on aina kiva palata.

    Kauniita ruskean sävyjä kuvissasi.

    VastaaPoista
  2. Jospa pääset sinne uudelleen?!Ihanan matkan jälkeen on suloista aloittaa haaveilemaan uudesta matkasta.Mutta samaa mieltä olen minusta matkan paras on kotiin paluu-Nuo simpukat ovat suloisia!

    VastaaPoista
  3. the lake ! the beach ! great summer souvenirs :)

    VastaaPoista
  4. Miten ihania kuvia. Tervetuloa kotiin. Yhdyn Solenin sanoihin, että matkalla on niin mahtavaa, mutta kotiin paluukin on aina suloista. Matkan jälkeen sitä on hetken aikaa kuin puusta pudonnut, jotain pientä on ehkä ainakin hetkeksi muuttunut.

    VastaaPoista
  5. Voi miten upeat värisävyt näissä kuvissa, jotenkin niin merelliset. Upeissa maisemissa olette lomailleet.

    VastaaPoista
  6. Solen: Kiitos! Ja niin,on se mukavaakin,mutta ainakin ensimmäiset päivät olo on sekava ja haikea..

    Maria: Varmasti pääsen! Sillä ajatuksella on kyllä hyvä lohduttautua. Nyt kotikin tuntuu taas ihan hyvältä,saaristossa (ja Lapissa) on vain jotain sellaista,mikä vetää puoleensa kovasti..niin että sinne tekisi mieli jäädä.

    Nest full of eggs: Thanks!! :)

    Kirjailijatar: Kiitos sinulle! Puusta pudonnut,se on se tunne joo. Onneksi menee ohi aikanaan,niin nytkin:)

    Mirva: Kiitos! Maisemat olivat kyllä upeat..katselin ja kuvasin niitä mahdollisimman paljon.

    VastaaPoista