Heinäkuun alussa oli vielä viimeiset yhteiset lomapäivät - olimme kotona, nautimme lämmöstä, lepäilimme - ja lisäksi minä kävin ystävän kanssa kauan odotetulla KoRnin keikalla Tuska-festivaaleilla! Ai että. Yksi kesän ja koko vuoden kohokohdista ja varmasti paras keikka millä koskaan olen ollut. Oli ihanaa, hauskaa, täydellistä! Tanssittiin, huudettiin, laulettiin ja oltiin yhtäkkiä taas 15-vuotiaita..:)
Loppukesä olikin töitä ja vapaata sekaisin. Oli kuumaa ja kaunista, kiirettä töissä, rauhallisia iltoja kotona. Kävimme rannalla, vietimme pienesti molempien tyttöjen synttäreitä ja yhtäkkiä heinäkuu vain sujahti ohi.
Kuvailin todella vähän - osaksi toki kun olin paljon töissä ja loppukuusta ei huvittanut kuvaaminen eikä mikään muukaan sillä Instagram-tilini hakkeroitiin. Se oli kamalaa. Sinne meni kaikki..viiden vuoden kuvat ja muistot (vaikka ne toki suurimmaksi osaksi ovat jossain muuallakin tallella MUTTA silti), ystävät ja muut seuraajat mitä en tule koskaan saamaan takaisin. Tämä hässäkkä kesti pitkään, hakkeroija uhkaili ja kiristi rahaa, yritin kaikkeni saada tilin takaisin paitsi en tietenkään maksamalla. Instagram ei tehnyt mitään, kukaan ei osannut auttaa. Olen kieltämättä vieläkin vähän shokissa tästä, vaikka on melkein tasan vuosi kulunut. Se oli kaikki vain niin epätodellista, aivan helvetin älytöntä ja epäreilua että niin voi käydä eikä kukaan voi auttaa.
Sain pelastettua keramiikka-tilini jota olenkin käyttänyt siitä asti. Sen kautta sain tietoa joillekin seuraajilleni että tilinin ei ole enää minun mutta vain muutamat ovat löytäneet "uuden" tilini ja koko homma on siitä lähtien tuntunut vähän turhalta. Pitkään aikaan en edes kuvannut enkä postannut mitään mutta pikkuhiljaa aloitin uudestaan ja siellä ollaan edelleen, miettien yhä että mitä järkeä kaikessa on mutta lopettaakaan en osaa. Mutta koko tuo tapaus on yksi syy miksi oikeasti haluan postailla tänne nyt ja saada blogin edes joskus ajan tasalle. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Ja haluan kuvilleni ja sanoilleni jonkun paikan.
/
/ We still had a few holidays together in the start of July - we stayed at home, enjoyed the warmth, rested - and I went to the long-waited KoRn-gig that was at Tuska Festival! Oh my. One of the highlights of the summer and whole summer and probably the best gig I've ever been. It was wonderful, fun, perfect! We danced, screamed, sang and were suddenly 15 years old again..:)
Rest of the summer was work and some free days mixed. It was hot and beautiful, busy at work, peaceful evenings at home. We went to the beaches, celebrated both girls birthdays and suddenly July just flew by.
I took only a few pictures - partly because I was working a lot and at the end of the month I didn't feel like it or anything else really because my Instagram-account got hacked. It was terrible. There went everything..pictures and memories from years (sure I have most of them somewhere safe BUT still), friends and other followers that I wont ever get back. This hustle took a lot of time, the hacker threatened me and tried to blackmail money from me, I tried everything to get my account back except of course not paying him. Instagram didn't do anything, no-one couldn't help. To be honest, I'm still a bit shocked about it, even though it's been almost exactly a year. It was all just so unreal, so god damn crazy and unfair that things like that just happen and no-one can help.
I managed to save my ceramics account which I've been using ever since. I got to send some messages & info to some of my followers that my account isn't mine anymore but only few have found my "new" account and the whole thing has felt quite vain ever since. I didn't even take pictures in a very long time or posted anything but slowly I started again and here I am still, still thinking what's the point in anything but can't seem to stop it either. But that whole incident is one reason why I really want to post here now and get my blog in time in one day. You never know what's going to happen. And I want a place for my pictures and words.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti